Miksi avoimen suhteen pitää olla tavoite? Tai tarkemmin, jos se sopii toiselle mutta ei toiselle, niin miksi se, jolle se ei sovi on mustasukkainen ja hänen pitää tutkailla sisintään ja selvittää mistä mustasukkaisuus johtuu. Mikä on se epävarmuus taustalla, joka sen aiheuttaa. Sitä pitää työstää ja löytää halu antaa toisen toteuttaa itseään vapaasti. Mutta se joka haluaa seksiä parisuhteen ulkopuolella on terveempi ja normaalimpi. Mustasukkaisella on tarve rajoittaa toisen vapautta ja se tarve kumpuaa tunnevammoista, epävarmuuksista ja takertumisesta.
Suututtaa ja ärsyttää. Mitä enemmän luen avoimista suhteista ja ihmisten kokemuksista ja ajatuksista, sitä enemmän tuntuu siltä, että se on kuin uskonto. On joku korkeampi tavoite ja ne, jotka ovat sen saavuttaneet, ovat valaistuneita. He ovat korkeammalla ymmärryksen tasolla ja ne muut ovat niin kipsissä itsensä kanssa, että vaativat toista täyttämään kaikki tarpeensa, koska eivät itse osaa rakastaa itseään. Läheisriippuvaiset ressukat näkevät uhkia joka puolella ja mieluiten sitoisivat puolisonsa patteriin, etteivät ne vain karkaisi muiden matkaan. Oikeasti vituttaa se ylenkatse, jolla asiasta puhutaan. Alentuvan jalomielisesti kaikki kuorossa toteavat, että avoin suhde ei toki sovi kaikille ja silloin siihen ei pidä ryhtyä. Eli jos olet niin heikko, keskeneräinen ja epäkypsä, että ajatus omasta rakkaasta harrastamassa seksiä muiden kanssa tuntuu pahalta, et kuulu siihen ylevien ihmisten joukkoon, joka on löytänyt totuuden.
En ehkä kestä edes sitä, että puolisoni haluaa harrastaa seksiä muiden kanssa, vaikka ei sitä tekisikään. En halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka sitä haluaa. Vaikka hän ei koskaan enää toteuttaisi sitä, koska välittää minusta, hän kuitenkin haluaisi, ja jo pelkästään se loukkaa minua ja muuttaa suhteemme sellaiseksi, jossa en ehkä halua olla. Ensinnäkään en halua rajoittaa häntä, haluan, että keskeisissä kynnyskysymyksissä ajattelemme samalla lailla ja arvomme kohtaavat riittävästi. Ja voi olla, että se on minulle kynnyskysymys.
On aivan älytön perustelu, että eläimetkään eivät ole yksiavioisia, joten se ei ole luontaista ihmisellekään. On niin monta muutakin asiaa, joka erottaa meidät eläimistä. Nykytiedon mukaan ihmisen tietoisuus ja moraali ovat aivan erilailla rakentuneet kuin eläimillä. Me emme elä puhtaasti vaistojen varassa, vaan arvioimme tekojemme seurauksia ja vaikutuksia ja luomme arvorakennelmia, joille perustamme valintamme. Me emme myöskään lisäänny hallitsemattomasti, nappaa puhelinta vastaantulijalta, koska tarvitsemme sellaisen tai ulosta toimiston lattialle, kun tulee hätä. Tai se perustelu, että pettämistä on niin paljon, että seksin harrastaminen oman parisuhteen ulkopuolella on ihmisen perustarve. Ei pettäminen sitä selitä. Teemme myös paljon muita asioita, jotka ovat väärin toista kohtaan, eikä niidenkään ajatella kuuluvan vapauteen. En tirvaise työkaveria nenään, jos minua harmittaa hänen toimintansa, tai tyhjennä lapsen säästöpossua, koska haluan ostaa huulipunan ja lompakko on tyhjä. Jos seksiä haluaa harrastaa vapaasti ei siinä ole mitään pahaa, jos se molemmille sopii, mutta ei se myöskään ole sen hienompaa kuin että ei halua.
Selvästi asia on kipeä ja yritän ymmärtää mitä ajattelen ja miltä minusta tuntuu ja miksi. Tänään mennään näillä.
23.11.2021

Jätä kommentti